Mmoii,
nyt ei hirveesti paivityksia tipu kun ei ehi kirjottaa vaik paljon haluisin! Lahdon kans tulee varmaan taas kiire niinku sillon viimeksikin kun oon tallanen viimehetken-heikki. Mut nyt jos jotain tekemisiani listaan, niin sellasta yleista perushengailuu, jonkun verran kouluhommia (pidin kaks puhetta tal viikol) ja juhlintaa, kuntosalia, kavereita ja kaikkee randomia. On ollu niin ihania 30 asteen hellepaivia, jotkut aivan taydellisen taydellisia. Mitaan tosi ihmeellista ei ees tarvii tapahtuu, riittaa kun paasee muutaman kaverin kans aikaseen pois koulusta, ostetaan paljon hyvaa lounasta ja sulkeudeutaan loppupaivaks neljan seinan sisaan kattoon elokuvia, juomaan kaakaota ja jutteleen. Ah miks en voi jaada tanne kesalomaks?!
Kaheksan paivaa jaljella, uskomatonta. Paassa tykyttaa et mihin taa aika on menny, mita nyt tapahtuu, mita tulevaisuudessa tapahtuu, mihin suuntaan mun elama etenee... Mut samaan aikaan on selkeempi olo kuin aikoihin et missa mennaan ja mita haluun tulevaisuudes. Ihan hulluu aatella et ens ens torstaina oon kotona, ei pysty yhtaan kasittaan. Vaik on todella todella vaikeeta lahtee niin nyt pitaa aatella mita kaikkee hyvaa Suomes oottaa ja et tasta on taas hyva jatkaa uuteen vaiheeseen elamas, vaik tiian jo nyt et mul tulee ihan kamala ikava kaikkee ja kaikkia Australiassa.
xoxo, Aussit kuittaa viimeisia kertoja!
G'day mates!
Nyt saattekin oikein yksityiskohdilla viilatun postauksen. Mua ei itteeni henkilokohtaisesti kiinnosta yhtaan lukee tallasta pikkutuherrusta mut kaikkee uutta pitaa yrittaa hehheh. Ja teen tan itteenikin varten et selkeytyy mihin naa viikot on taas liian nopeesti hujahtanu. Melbournen jalkeen oli paluu arkeen: aamulla lapsenvahdiks, hei en oo siita tainnukkaa blogis mainita ollenkaan. Oon siis vahtinu joka aamu jo jostain kesakuusta lahtien meidan naapurin lapsia. Eli heraan normaaliin aikaan, meen meidan naapurille jossa sit hengailen 11 vuotiaiden kaksosten ja niiden 13 vuotiaan isosiskon kans n.45 min jonka jalkeen kavelytan kaksoset kouluun, joka on mun koulureitin varrella. Tosi simppeli homma josta mulle maksetaan 50 dollarii viikos. Mustahan on melkein tullu ihan oikee aussinuori kun oon ihan toissaki. Tai no ei sita kyl tyoks voi kutsuu vaik joskus saankin vaantaa katta etta saan kaksoset valmistautuun ajoissa. Mut tallaset ominaisuudet tekee tasta vaihtarivuodesta just mun vaihtarivuoden.
Takaisin arkeen: aamulla ylos, aamupala, lounaan valmistus ja lapsenvahdiks, kouluun by 8.45, tunneille, valkalle, lounaalle (valkka ja lounaat on aina kivoja hetkia paivas ku nakee kaverit ja saa syoda heh), takas tunneille, kotiin, tai joskus ostarille yms. jos joku keksii tekemista, kouluhommia, kuntosalille (Gemma liitty mun kuntosalille nii jumpataan usein yhes, fitness tunnit ei oo enaa mitaan ilman tata tytsyy), kotiin, illallinen, suihkuun, sankyyn. Ma oon niin alkanu rakastaa mun arkee taal enka haluu et mut riuhtaistaan tasta.
Viikonloput on nyt olleet tosi hektisia. Viimeviime viikonloppuna joka alko 21.10 etenkin lauantai oli ihan hullu. En yleensa selosta talleen hetki hetkelta mita tapahtu mut nyt pitaa. Eli aamul Lara haki mut kuntosalille (itse The Queen oli muuten Canberras kaymas talloin!) jossa raakattiin itteemme body attack tunnilla, good stuff. Sit siita nopean kotivisiitin jalkeen singahdin jalleen Laran kyydil civiciin jossa ehka treffasin jonkun, ja parin tunnin jalkeen Josie tuli hakeen mut Joshin eli mun hyvan kaverin 18v. synttareille! Ah vau oli niin hyvin jarkatyt juhlat tosi kauniilla tontilla ja mukavien ihmisten kans. Nukuttiin kaikki jattiteltas, mina ilman patjaa ja tyynya, eli vaan teltan pohjaharpake mun ja ruohon valissa. Mut hohdokasta oli ei voi muuta sanoo. Aamul isantaperhe tuli hakeen ja vei mut ja Josien kattoon meidan elamiemme ensimmaista rodeota, jiihaa! Sit Josie tuli viel meille ja karistettiin nahkojamme mukavasti uima-altaalla iltapaivan auringossa. Taydellisyytta.
Viime viikonloppu oli ihan yhta hullu, hullumpi ehka. Lauantai aamuna riensin salille, josta suoraan host aidin ja pikkusiskon kans naapurin korujuhliin (en ostanu mitaan iska ja aiti!) ja kuuden aikoihin Mikko ja Aija tuli taas hakeen niille illanviettoon. Jengia joka lahtoon ja hauskaa oli. Myohemmin illal mentiin taas tarkistaan et kaikki on kohdallaan Canberran yoelamassa ja olihan siella. Menin yoks Mikon ja Aijan luo, josta aamulla piti olla taas menossa. Eka host pikkuveljen koulun jotku rahankeruujuhlat, josta suoraan vaihtari barbequehen, josta suoraan civiciin tapaan yhta brasilialaista vaihtarii Henriqueta. Se miten siihen tutustuin onkin sit vahan pidempi tarina, mut kyl taal niin hassuja asioita tapahtuu! Pyysin mukaan myos yhta italialaista Gianlucaa johon tutustuin siel vaihtari barbeques, kun selvis et ne kay Henriquen kans samaa kouluu. No niimpa niin, pieni Canberra, pieni maailma. Kaiken tan siis tein samalla raivolla ilman suihkuja tai kotona kaymista tai minkaanlaista raikastumista. Oli alyttoman hauska viikonloppu.
Toissapaivana sain pitkasta aikaa mahdollisuuden jutella aitin ja iskan kans mika ihan made my day. Sit eilen menin eka isantaperheen kans niiden perheryhman barbequehen, josta 8 jalkeen hipsuttelin mun kaverin Georgian luo (joka sattu muuten asumaan ihan tan illanvietto paikan naapurissa!) jossa hengailtiin ennen kun lahettiin klubeille. On aika juhlahumuista ollut nyt viime viikot. Tana aamuna piti olla jo kello 1 draama intense harjotuksissa ja nyt saa vahasen levahtaa ennen kouluu. Vahan yrittaa pukata flunssan poikasta mut pitakaa mulle siel peukkui et en nyt sairastus. Vitsi kun pitas nytten vasata viela kaikkia esseita ja esitelmia.
En voi siltikaan uskoo et mul enaa vahan paalle kolme viikkoo jaljella tata hupia. Kyllahan ma periaatteessa tiesin et lahto tulee oleen vaikeeta kun kaikki ex-vaihtarit sita aina toitotti, mut en ma ois voinu kuvitella et nain vaikeeta. Lahto taalta on niin monta kertaa vaikeempaa kun lahto Suomesta vuosi sitten. Muutos pelottaa ja paljon. Kamala ahdistus on hyva sana kuvaamaan lahtofiiliksia. Tuntuu kun yks osa mun elamasta kuolis pois. Tiian et kotona kaikki oottaa mua ja elama lahtee taas Suomes rullaan jonkun ajan paasta, mut ajatus ei silti auta nytten yhtaan. Tai mita jos elama ei lahekkaan rullaamaan? Mulla ei myoskaan oo kotona ketaan joka pystys jakamaan naa kokemukset tai ymmartamaan taysin.
Mitahan syvallista tan ehka maailman kaikkeuden huonoimman postauksen lopuks iskis. Tanaan kun olin rattivasyneena ja puoliks koomassa siel draama harjotuksissa niin aattelin et elamassa pitas jokainen vuosi ottaa kun se olis vaihtovuosi. Kukaan ei varmaan tajuu mita tolla nyt tarkotan, mut ehka voitte kuvitella. Okkei jee-e olipa hienoo mut antakaa anteeks, nyt ei aivo toimi.
Yritin ladata teille noita rodeo kuvia, mut huimat kaks latautu ilman ongelmii niin jatetaan nyt tahan sitten.
Nytten siihen tokaan lomaviikoon. Friday 7th October junailin Melbourneen med Josie, Viktoria ja Mara. Mina ja Josie yovyttiin Josien siskojen luona josta paastiin katevasti joka paiva keskustaan metrolla, ja Viki ja Mara yopyi Vikin isan luksuskampassa, mut yokylailtiin toistemme luona pitkin viikkoo. Viikko vierahti shoppaillessa (kaikki hehkuttaa miten hieno shoppailu kaupunki Melbourne on, mut ei se musta niin kummonen oo, kallis kyllakin.), hyvissa ruokapaikoissa ja kahviloissa, rannoilla ja puistoissa. Tajusin taas, et mun pitaa saada asuu meren aarella, sillon tuntuu et en oo loukussa ja maailma on avoin mulle ja voin lahtee millon huvittaa. Saa oli alkuviikosta tosi tuulinen mut loppuu kohden lahenneltiin 30 astetta. Ette valitettavasti naa koko reissuu taydellisyydessaan, mulla loppu kameran akku monissa ihanissa paikoissa ja hetkissa mut ei voi mitaan. Osa kuvista taas sitten oli, no... blaah. Valilla saatiin Vikin sisko Harriet myos menoon mukaan mika oli tosi hauskaa :-D Yllari pyllari reissusta riittas kirjottamista, mut iskan luonteen omaavana kaikki tai ei mitaan aseenteella mennaan. Sen kuitenkin sanon, et kun yhdistetaan noin hienot tytot ja Melbourne, niin lopputulos ei voi olla floppi.
Tasta se alkaaa...
Sainpa myoskin kookospahkinan rikkomis kokemuksen. Hmm kenekahan hullun idea oli ostaa kookospahkinat, et sit kun ne on tyhjat niin tehaan drinksut niihin. Joo en tiia mitka romanttiset Hawaji kuvitelmat mulla oli mielessani, mut loppuen lopuks paadyttiin viskomaan niita kookoksia alas parvekkeelta. Siina tuli kayttoo "kuinka saisin rikki kookospahkinan" tunnarille. Eipa siina mittaan kun erittain hauskaa oli ja saatiin kookokset hajotettuu, mut ei niille sen jalkeen kyl mitaan kayttoo ollu kun olivat aika pahasti ruhjoittuneet.
...ja tahan se loppuu.
Seuraavana perjantaina palattiin takas Canberraan ja todellisuuteen. Tai oikeestaan lauantai oli kaukana todellisuudesta kun nain Mikkoo! Tan vuoden jalkeen maailman pienuus ei kyl enaa ihmetyta mua. Miten todennaikoista on, et mun tuppukylan kaltaisesta pikkupaikasta paatyy joku tanne samaan aikaan ja samaan kaupungin osaan. Tosi utopistista. Sain aivan mahtavan yliopisto kokemuksen seka elamani ensimmaisen kenguru illallisen. Joooo siis luitte oikein, olo oli kuin jollain kannibaalilla. Ja kun kuitenkin joku kysyy nii olihan se sit ihan ok loppuenlopuks.
Yhessa asunnossa oli niin monta kansallisuutta ja mulla oli muutenki hankaluuksia aluks puhuu suomee kun ei oo ollu taal mitaan suomalaiskontakteja, niin loppu illasta paadyin kompromissiin eli puhumaan finglishia. Kaiken hulinan jalkeen ilta jatku sit Canberran yoelamaan, aa vitsit mika ilta!! Julkaisen nyt suosiolla vaan taman kannibaali kuvan.
Hips tuli taas vahan taukoo kirjottelemiseen, loma oli sen verran tiukka paketti. Mut nyt on taas blogi ajan tasalla!
Mennaan nyt kaks viikkoo ajas taaksepain eli lahetaan tarkastelemaan viime paivityksen jalkeista kahen viikon lomaa. Siis viimeset lomat, EIKA! Eka viikko meni letkeissa tunnelmissa kaikenmoisten perhe aktiviteettien lomassa, esim. kaytiin taas siel floriade kukkafestivaaleilla ja kansallispuistossa tiirailemassa kaikenlaisia australialaisia elukoita ja nain mm. platypusin (google translate sanoo et se on vesinokkaelain), joka on kuulemma tosi harvinainen, pelikaanin, emun, hirveesti kenguruita ja sit kasan muita pienelavaisia joiden nimia ei voi muistaa. Yritettiin myos tiirailla koalia mut tarhakoala jai ainoaksi havainnoksi. Kukkafestareil bongattiin myos kasa Australian karki julkkiksia jotka oli kuvaamas matkailu mainoksia. Oli aika janna naha!
Pukkikin tuli tanne moikkaamaan vahan lampimimpiin tunnelmiin.
Australian julkkikset tositoimissa.
Sitten kansallispuistoon.
Kansallispuistosta riittas niin paljon kauniita kuvia mut nyt meni hermot. Toisella viikolla junailtiin Melbourneen Josien, Vikin ja Maran kans, mut laitan siita reissusta piakkoin kuvia esille kun nyt ei jaksa.
Aussit kuittaa
