Viimeviime viikonloppuna olin formal shoppailemas Josien, Joshin ja meidan formaldeittien voimin. Ei me kyl sit loppuen lopuks mitaan shoppailtu kun henkailtiin vaan. Saikahdin ihan hulluna ku huomasin myynnissa olevat joulukoristeet! Siis JOULUKORISTEET. Vahan on jollakin pasmat sekasin nyt: siis kohtahan on kesa! Ette arvaakkaan miten ristiriitaiselta tuntuu kun ulkona alkaa olla paivittain yli 20 astetta (maanantaina oli 27!) ja kaupat on pullollaan muovijoulupukkeja. Jos en jouluu saa taal viettaa niin ainakin on jotain esimakuu siita miten hullunkurista ois. Oon kyl onnellinen et joulun saan olla kotona kinosten keskella, sen verran kovanluokan jouluihminen oon.
Menin Josielle sielt yoks ja himputin hauskaa oli niinku aina. Ei noista kuvista varmaa heti uskois et oli syvalliset keskustelut matkustelusta ja ulkomailla asumisesta. Me siis jaetaan molemmat Josien kans rajaton rakkaus matkusteluun. Musta tuntuu et oon asettunu tanne niin hyvin ja valil tuntuu et en oo vaihtari vaan ihan samanlainen kun muutki. Sit valil joku aina puhkaisee mun pienen kuplan kysymalla mista mun aksentti on ja ma oon silleen, mika aksentti, kunnes jostain kaukaisuudesta lipuu muistikuva Suomesta. Valil tuntuu et oonko joskus oikeesti asunu Suomessa ja onko mulla siella viela elamakin. Mut sit ku tuun kotiin niin tunne on varmasti painvastainen.
Sit senkin oon huomannu, et kun oleilee ulkomailla pidemman ajan niin tajuu, et normaalia elamaa sita taallakin eletaan. Jotenki aina tulee ajateltuu, et jos asun tuolla niin normaali arki ei koskaan tuu vastaan ja elama on pelkastaan helppoo: jos asun Pariisissa niin kopottelen vaan joka paiva menemaan korkkareissa patonki kadessa Eiffel-tornin juurella. Kun matkustaa johonkin niin tulee aina ihailtua kauniita paikkoja ja rakennuksia, mut ihmiset niiden sisalla stressaa ihan samoista asioista kun ma, eika ne ajattele et se oma asuinpaikka on sen kummoisempi.
Sit sitakin puitiin, miten todellinen vaihtarivuosi eroaa niista vaihtarijarjestojen esitelipukkeista. Esitteissa aina kuvataan stereotyyppsia paikkoja ja asioita, mut taa nyt liittyy tuohon edelliseen, et todellinen elama on tosi erilaista. Mut tassa tapauksessa, mun vuosi on ollut paljon parempi kun kaikki maailman esitteet. Niissa ei kerrottu naita asioita joita tuun kokeen ja ymmartaan. Ennenku lahin niin mulla oli myos mielikuva "oikeenlaisesta" vaihtarista, varmasti kaikkien valmennuksien ja blogien takia, mut oon huomannu et ma en vastaa sita kuvaa, vaik aluks ehka yritinki tunkee itteni siihen muottiin joka vastas mun kasityksia. :-D Mut sit aattelin et mita hemmettia, ma koen tan itteni nakoisena ja silla tiella oon pysyny. :-D
Vitsi ku pitas organiseerata tata elamaa lahtokuntoon, mut miten se on mahdollista jos tuntuu et ei oo lahos?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti